 |
Nationshusen och -utrymmena
Osakuntatalo
Ylioppilastalon vieressä kohoavaa ns. Uutta eli Osakuntataloa alettiin suunnitella viime vuosisadan alkupuolella osakuntia vaivanneen tilanahtauden johdosta. Aloitteen tähän teki VSO:n ensimmäinen sihteeri Alina Mattson (myöh. Wikman) osakuntansa kolmannessa kokouksessa. Uuden ylioppilastalon 3. kerroksen sali on nimetty juuri hänen mukaansa.
Osakuntien rahkeet eivät valitettavasti riittäneet hankkeen eteenpäin viemiseksi, mutta onneksi ylioppilaskunta otti asian hoitaakseen. Osakuntatalon vihkijäisjuhlaa vietettiin 26. lokakuuta 1910 vastavalmistuneen talon uudessa juhlasalissa. Tätä salia ei enää varsinaisesti ole, mutta ravintola La Tourin Sali lienee suurin piirtein samalla paikalla.
Osakuntatalon merkitystä yliopistomme osakunnille ei voi vähätellä, sillä omassa talossaan asustanutta Nylands Nationia, Hämäläis-osakunnasta vasta Uudelta muuton aikoihin irtautunutta Keskisuomalaista osakuntaa ja kaupallisen ravitsemusliikkeen tiloissa väliaikaisesti kokoontunutta Vasa Nationia lukuun ottamatta muut osakunnat ovat viettäneet ainakin jonkin aikaa tässä Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin suunnittelemassa rakennuksessa. Toiset ovat viipyneet tietysti pitempään ja toiset lyhyemmän aikaa.
Osakuntien reitit ympäri Helsinkiä risteävät usein Uuden ylioppilastalon kanssa. Talon nykyisten ja entisten osakuntien muutot ovat oma tarinansa. Enemmistö osakunnista sijaitsi A-rapussa, mutta myös B-rapusta on löytynyt tilaa parille osakunnalle kerrallaan.
Nykyisin Uudella ylioppilastalolla asustavista osakunnista ainoastaan Savolainen ja Varsinaissuomalainen ovat olleet paikalla yhtäjaksoisesti aina rakennuksen valmistumisesta asti, jälkimmäinen vieläpä samassa huoneistossa. Myös Eteläsuomalainen osakunta kuuluu tavallaan näiden kanta-asujien joukkoon, vaikka sillä olikin muutaman vuoden seikkailu omine taloineen pitkin Munkkiniemeä ja Leppäsuota. Osakunnat ovat siis asuneet tässä osakuntatalossa pitempään kuin niiden nykyinen vuokranantaja ylioppilaskunta.
Ostrobotnia
Pohjalaisten osakuntien talo Helsingissä on rakennettu 1912. Ostrobotnia edustaa tyyliltään kansallisromantiikan jälkeistä klassisismia. Pohjalaisen ylioppilasosakunnan jäsenet haaveilivat omasta talostaan jo 1800-luvulla. Keväällä 1842 pohjalaiset ylioppilaat yrittivät hankkia taloprojektiaan varten rahoitusta Pohjanmaan mesenaateilta, mutta tulokset olivat heikot. Talohanke jouduttiin hautaamaan - peritä kuudeksikymmeneksi vuodeksi.
Marraskuussa 1903 talohanke tuli jälleen ajankohtaiseksi. Eräät pohjalaiset ylioppilaat maisteri Frans Äimän johdolla päättivät aloittaa rahakeräyksen. Taloasiaa käsiteltiin osakunnan kokouksessa vielä ennen vuoden vaihdetta, ja näin hanke tuli viralliseksi. Varojen keräämiseksi perustettiin Pohjalaisten Talorahasto. Rahastoon kertyi pääomaa arpajaisilla, osakkeiden merkinnällä ja myynnillä sekä osakuntalaisia verottamalla - hitaasti mutta varmasti. Tällä kertaa myös maakuntien isännät olivat hankkeelle suotuisia.
Pohjalainen osakunta hajosi vuonna 1907 ja jakaantui Etelä- ja Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan sekä Vasa Nationiin. Talohanketta ei kuitenkaan haudattu. Askel eteenpäin otettiin vuonna 1911, kun tulevan talon tontti ostettiin 41 000 markalla. Pohjalaiset olivat saaneet tontin aivan Helsingin laidalta, Kansallismuseon ja Arkadian välistä. Tontti oli ruma, "eräänlainen rummakko, jossa viljeltiin kaalia." Samanaikaisesti oli järjestetty arkkitehtikilpailu vuonna 1910, jonka voitti Wäinö Gustaf Palmqvist. Ostrobotnian kiinteistöosakeyhtiö perustettiin 14.12.1910. Rakennustöihin päästiin käsiksi vuoden 1911 lopulla ja talo vihittiin käyttöön 9.11.1912.
Ostrobotnian kiinteistöä hallinnoi Kiinteistö Oy Ostrobotnia, joka päätettiin lopettaa vuonna 1942. Omaisuus luovutettiin Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnialle, joka omistaa kiinteistön edelleen. Kolmen pohjalaisen osakunnan lisäksi talossa toimii mm. ravintolayhtiö Oy Botta Ab.
Ostrobotnia seisoo jykevänä Etu-Töölössä Eduskuntatalon kupeessa. Se on osa pohjalaisten ylioppilaiden mutta myös Suomen historiaa. Ostrobotnian tiloissa perustettiin vuonna 1915 Jääkäriliike.
Hämäläisten talo
Hämäläisten talohankkeen käytännön alkuunpanijana toimi tilanahtaus, joka vallitsi uudella ylioppilastalolla kansalaissodan jälkeen. Jo vuonna 1919 Arvo Greis patisti Hämäläis-Osakuntaa oman talon rakentamiseen. Varsinaiseen vauhtiin talohanke lähti 1927. Kun sysäys oli saatu, osakunta teki päätöksen talon rakentamisesta 22.11.1927. Osakunnalle hankittiin Kampinkadun (nyk. Urho Kekkosen katu) varrella numeroita 4 ja 6 vastaavat tontit. Nyt oli hankittu tontti, mutta mistä rahat taloon? Vaikka rahaa puuttui, arkkitehti Paalanen piirsi jo taloa ja rakennusmestari Vilamo mittaili tonttia.Lopulta, sitkeällä rahankeruulla, hyvillä suhteilla maakuntaan ja pankkeihin, saatiin taloprojekti päätökseen. Seudun korkeimmalle mäelle nousi seudun korkein talo, joka vihittiin käyttöön 1.10.1931. Hämäläisten talo oli ensimmäinen Kampinkadun varrelle rakennetuista tiilitaloista. Alueen kehnosta maineesta johtuen talon uusien asuntojen vuokraamien tuotti vaikeuksia. Onneksi huvitteluaallon mukana Hämäläisten talon juhlasalin tuotto nousi arvoon arvaamattomaan. Juhlasalia vuokrattiin Iloiselle teatterille, tästä Punaisesta Myllystä muodostui eräs pääkaupungin huvielämän keskuksia ja Hämäläisten talosta alkoi muodostua "Hämis".
Nykyäänkin Hämäläisten talossa toimii eräs pääkaupungin "huvielämän keskus" Tavastia. Enää talossa ei ole asukkaita, pelkkiä tilojen vuokraajia. Eikä osakunta enää huolehdi talosta, vaan tätä varten on perustettu Hämäläisten ylioppilassäätiö.
Satakuntatalo
Satakuntatalo on Satakuntalaisen Osakunnan rakennuttama kiinteistö Helsingin Kampissa Lapinlahdenkadun ja Lapinrinteen kulmassa. Rakennus on valmistunut vuonna 1952 ja se jakaantuu osakunnan vapaa-ajantiloihin sekä opiskelija-asuntolaan.
Viidennessä kerroksessa sijaitseva osakuntahuoneisto on kaikkien osakunnan jäsenten yhteinen olohuone keskellä Helsinkiä. Osakuntahuoneistosta löytyvät niin takka- ja tv-huoneet, kuin myös laaja kirjasto jonne osakunta tilaa myös sanoma- ja aikakauslehtiä. Osakunnan juhlatilat löytyvät osakuntahuoneiston alapuolisista kerroksista sekä toimisto ja kokoushuone seitsemännestä kerroksesta.
Opiskelija-asuntolan asunnot ovat solutyyppisiä ja niissä asuu noin 70 korkeakouluopiskelijaa. Huoneiden koot vaihtelevat edullisista 10 neliön huoneista merinäköaloilla varustettuun 25 neliön kulmahuoneeseen. Asukkaiden vapaassa käytössä ovat myös pyykkitupa ja neljästi viikossa lämpiävä sauna. Huoneet ovat kalustettuja ja vuokraan kuuluvat myös vesi, sähkö ja kiinteä Internet-yhteys. Asukkaaksi voi hakea ympäri vuoden. Lisätietoja asuntolasta ja asukasvalinnasta saat osoitteesta: http://asuntola.satakuntatalo.fi
Nationshuset Urdsgjallar
När Tekniska högskolan lämnade den närbelägna hamnstaden Helsingfors för att flytta till det natursköna Otnäs beslöt sig TF för att bygga ett eget hus istället för att gå med i Studentkårens Dipoli-projekt. En arkitekttävling utlystes hösten 1962. In lämnades hela 23 förslag och det vinnande förslaget var ”Bacci Tempus” av arkitekterna Kurt och Thua Moberg. Namnet Urdsgjallar föreslogs till namntävlingen som ordnades av Gustaf Rönnholm. Urdsgjallar kommer från ett dryckeshorn ur den fornnordiska mytologin. Urdsgjallar är byggt i armerad brobetong och saknar räta vinklar. Huset var inflyttningsklart år 1966. Teknologerna drev i slutet av 1970-talet ett av Helsingforsregionens populäraste ungdomsdiscon i huset för att betala av lånen.
Köket skulle ursprungligen bara fungera som distributions kök och maten skulle hämtas från Dipoli. Så blev inte fallet och under slutet av 1980-talet blev lösningen med ett litet kök och lager i tre våningar ohållbart så huset byggdes ut med en kökstillbyggnad år 1990. En olycklig incident inträffade hösten 1994 då kocken gjorde lite för het mat i frittyrkokaren som fattade eld med resultatet att köket totalförstördes och hela huset rökskadades. En vecka senare när phuxarna kom till Otnäs kunde restaurangen mirakulöst nog öppna igen. TF:s egen lunchrestaurang serverar ännu i dag luncher till teknologvänliga priser. Man kan få allt mellan en sallad och en billig studentlunch till en god biff. Varje onsdag serveras dessutom den legendariska "Onsdagsspagettin" som har blivit ett välkänt begrepp för alla som studerar i Otnäs.
Alla nationsmedlemmar har rätt att använda huset när helst de så önskar. Där kan de studera, läsa tidningar, jobba på någon av datorerna, dricka en kopp kaffe, eller bara träffa kompisar.
Casa Academica
Etu-Töölössä Hietaniemen Lapuan ja Perhonkadun varrella seisoo talo, jossa on punaisten metalliputkien varassa "roikkuvat" parvekkeet. Talo vaikuttaa olevan väärässä paikassa, sillä ainutkaan naapuri ei ole edes lähellä samaa tyyliä. Tuo talo on Casa Academica.
Vuonna 1974 tapahtui muutakin kuin Abban Euroviisuvoitto. Keskisuomalainen ja Eteläsuomalainen osakunta yhdessä Hankenin ylioppilaskunnan kanssa muuttivat omaan taloonsa Casa Acadimicaan. Talohanke oli ollut käynnissä jo useamman vuoden, ja rakentamisen aikataulut olivat toista kuin tänään, 70-luvun öljykriisi ei ehtinyt näkyä talon suunnittelussa lainkaan. Juhlasali oli koko talon päädyn kokoinen ja kolmelta ulkoseinältään lasia, kuten muutkin järjestökerroksen tilat.
Järjestökäyttöön varatut tilat olivat varsin monumentaaliseksi ajateltuja. Jopa niin monumentaalisia, että juhlasalia vuokrattiin lisätulojen saamiseksi jo tuoreeltaan luentosalikäyttöön niin yliopistolle kuin Hankenillekin. Tänä päivänä tuo sali on jaettu useampaan tilaan, noin kaksi kolmannesta salista on edelleen yhtenä tilana, jossa vuokralaisena on noin kolmenkymmenen hengen mainostoimisto. Talon nykyinen juhlasali oli suunnitelmien mukaan vain salin kylkiäisenä oleva disko.
Aikaa on kulunut ja Eteläsuomalaiset ovat muuttaneet Uudelle. Nykyään talon omistaa Keskisuomalainen osakunta ja Hankenin ylioppilaskunta. Niiden lisäksi on paljon muuta, ihan oikea kaljakuppila, lounasravintola, eläinlääkäri ja Hankenin Casa Intitutionerna.
Domus Gaudium
Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo on rakennutettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön yhteistyönä. Domus Gaudium vihittiin käyttöön HYYn vuosijuhlapäivänä 26.11.2008. Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. HYYn omistamat tilat ovat järjestöjen kerhotiloina ja HYYn arkistotoimen käytössä.
Kolmannen ylioppilastalon rakentaminen oli kymmenen vuoden projekti: HYYn edustajisto käsitteli asiaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1999. Tuolloin nähtiin tarpeelliseksi vastata 2000-luvun toiminnallisiin tarpeisiin hankkimalla uutta toimitilaa ylioppilaskunnan käyttöön. Itse talo valmistui viimein syksyllä 2008. Rakennusprojektin yhteydessä Domus Academican maanalaiset tilat uudistettiin. Projektin laajuudesta, yllättävistä kulueristä ja yleisestä kustannusten noususta johtuen projektin budjetti ylittyi reilusti alkuarvioista.
Avoimen nimikilpailun jälkeen kolmannen ylioppilastalon nimeksi valittiin Domus Gaudium, joka tarkoittaa Ilo- tai Riemu-nimistä taloa. Nimellä halutaan viitata opiskelun ja opiskelijaelämän riemuihin. Käyttökielessä nimi on vääntynyt Ilotaloksi tai lyhyemmin DG:ksi. Talon latinankielinen tunnuslause on ”sub hoc tecto cives academici excoluntur” eli ”tämän rakennuksen suojissa tehdään akateemisia kansalaisia”. Lause viittaa HYYn strategiaan, jossa sitoudutaan kasvattamaan akateemisia kansalaisia ja edistämään sivistystä.
Osakunnista kolme, Karjalainen, Kymenlaakson ja Wiipurilainen osakunta, asuvat Domus Gaudiumissa. Nämä entiset Liisankadun osakunnat muuttivat vuoden 2009 alussa upouusiin tiloihin vanhasta Karjalaisten talosta. Osakuntien tilat sijaitsevat Domus Gaudiumin -1. kerroksessa, Leppäsuonkadun puoleisen sisäänkäynnin lähellä. Osakuntatilan nimi on Alexander. Domus Gaudiumin sisätiloja nimettäessä inspiraationa on käytetty akateemisuutta ja sen symboleita (esim. Lyyra ja varastotila Tohtori), kaksikielisyyttä ja niin ylioppilaskunnan, Helsingin yliopiston kuin Helsingin kaupungin historiaa (esim. järjestötilat Gustavus Rex ja Hedvik).
Minna Varpiola (KO)
Nylands nations hus
Nylänningarna levde ett ambulerande, kringflackande liv i olika lokaliteter i
Helsingfors. Ett nyländskt nationshus blev verklighet först år 1883, inte som ett
nybygge, utan i ett litet gammalt trähus, den s.k. Liljenstrandska gården på Kaserngatan
40. I huset inredde man en mötessal – ”Vikingasalen”. Nationen inledde sin verksamhet i
det nuvarande nationshuset vid Kaserngatan år 1901, då det nya huset blev färdigt.
Nationshuset planerades av arkitekt Karl Hård af Segerstad. Även i det nya nationshuset
inreddes en ”Vikingasal” för möten och fester. Nationshuset bär på sin täljstensfasad
devisen: ”Stark ström med egna vågor går genom hafvet”. Texten härstammar från Esaias
Tegnérs (1782-1846) verk Frithiofs saga (1825).
Cecilia Ekqvist (NN)